Comeback numero 43.

Moiiiiiiiiiiii! :)

Voisin syleillä teitä kaikkia, jotka olette jaksaneet käydä tauonkin aikana tiirailemassa josko olisin palannut takaisin. Tänään on se päivä, jolloin teidän ei enää tarvitse tuijottaa edellisen postauksen posliinihahmoja silmästä silmään, vaan saatte lukea aivan tuoretta tekstiä :) 

Mun tekisi niin mieleni kirjoittaa tänne mitä mulle oikeasti kuuluu, mutta en kehtaa. Saisin kenties sympatiaa ja neuvoja tilanteisiini, mutta samalla menettäisin ah-niin-rakkaan kontrollin. Tällä hetkellä salaisuuksien verhon hallittu raottaminen tuntuu turvallisemmalta kuin avoimuus.

Pähkinänkuoressa voisin sanoa, että tänä vuonna on tapahtunut jo aivan tarpeeksi, eikä pelkästään hyviä asioita. Stressistä on jo tullut osa minua ja sietokykyni on venyttänyt rajojaan kymmeniä kertoja. Mutta yritän yhä edelleen poimia tänne blogiin niitä mukavia juttuja ja pilvien hopeareunuksia ainaisen surkuttelemisen sijaan.

Olen paraikaa viikon mittaisella lomalla ja reissasin Konnevedelle ja Lahteen festaroimaan. Alla olevat otokset räpsäistiin Häyrylänranta Bluesissa Menneisyyden vankien soittaessa taustalla. Usva peitti järven niin houkuttelevasti, että tallensimme muutaman hetken myös kuvalliseen muotoon. Kaikista tämän postauksen kuvista kuuluu suuri kiitos valokuvaaja Topi Pakariselle. 

Usvaneito

Huomatkaa kuinka hyvin vyö ja siskolta lainatut kumpparit mätsäävät :)

Myös Samuli Putro esiintyi Bluesissa ja hänen perässään sinne oikeastaan meninkin. Ja kyllä kannatti! Jossain vaiheessa melkeinpä inhosin herran tuotantoa, mutta onneksi mieli muuttuu ja maailmankatsomus muovautuu avarammaksi. En ole ennen kokenut keikalla (tai ylipäätään missään esityksessä) sellaista tunnemylläkkää, kuin nyt. Itketti, nauratti, laulatti ja tanssitti yhtä aikaa... Kuulin keikan aikana ensimmäisen kerran kappaleen "Tuhkaa korulippaassa" ja siitä tuli heti mun uusi voimabiisi. 

"Elämällämme on tarkoitus
Ja joka hetkessä kauneutta
Emme ole automaatteja
Välilyöntejä ruudulla

Elämällämme on tarkoitus
Jokaisen tarina on arvokas
Emme ole tyhjänpantteja
Tuhkaa korulippaassa"

Kyseistä kappaletta voi käydä fiilistelemässä vaikkapa täällä.

Samuli Putro ja allekirjoittanut

Kyllä se elämä kantaa, ollaan enkeleitä toinen toisillemme :)