Oon vähän kriiseilly blogin kanssa, mutta ei kai tästä touhusta pääse eroon, kun on kerran alottanut. Voisin melkein luvata uuden vuoden kunniaks, että alotan taas päivittelyn, mutta en kuitenkaan kehtaa ettei tuu paineita, jos lusmuiluvaihe iskee jälleen...
Yksi mainioista joululahjoistani oli lahjakortti, jolla kävin lunastamassa itselleni ensimmäisen ikioman kameran, joten valokuvauskoneen uupuminenkaan ei käy enää tekosyyksi tauoille.
Mutta nyt, asiaan eli kuulumisiin. Olin syksyllä koulun kautta työharjottelussa kosmetiikkamyymälässä ja kolmannella viikolla minua pyydettiin sinne osa-aikatöihin! Tähän asti olen luullut, että harjoittelun kautta viran saaminen on lähestulkoon urbaanilegendaa, mutta näin se vaan onni potkaisi. Meidän pitää kerryttää koululle 750h harjoittelutunteja, joten saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun hyödyn sekä taloudellisesti että ammatillisessa mielessä. Oon viihtynyt tosi hyvin ja oikeastaan ketuttaa, kun ainakin tammikuussa pitäs ahkeroida enemmän oppilaitoksessa kun myyntitiskin takana.
Yritin muotoilla kronologisesti etenevää tiivistelmää viime kuukausista, mutta taitaa kuitenkin olla kaikkien kannalta mukavinta ja vaivattominta, mikäli kerron kuluneen ajan kohokohdista kuvin ja kuvatekstein.
Kuomani, valokuvaaja Topi Pakarinen pyysi minua mallikseen ja kävimme näpsimässä hyisellä suolla muutamia otoksia. Miun visioita ei oikein voinu toteuttaa, sillä sateiden vuoksi suo muistutti lähinnä järveä eikä silloin tehnyt mieli uimasille...
"Suon silmä" |
Joulukuussa kissakaverit Miro ja Taavi juhlivat synttäreitään.
Nasni yks vee 12.12. |
Taffeli yheksän vee 30.12. |
Glam pic... |
Mainio emäntä ja hänen hyväkäytöksinen sessensä |
Vuonna 2012:
-En aio huolehtia terveydestäni ja hyvinvoinnistani.
-En tapaa uusia ihmisiä.
-En aio lukea yhtäkään kirjaa.
-Aion syödä vain roskaruokaa.
-Kierrän teatterit ja keikkapaikat kaukaa.
-Aion laiskotella töissä ja koulussa.
-En aio vierailla läheisteni ja sukulaisteni luona.
-En päivitä blogiani.
Mainion muikeeta tätä vuotta lukijoille!
2 kommenttia:
Moi!
Kiva saada sut takaisin, itse asiassa tässä eräänä päivänä siivoilin kuolleita blogeja pois listalta, mutta en vielä raaskinut sua deletoida kun mietin että ehkä sä sieltä vielä kömmit blogimaailmaan :)
Vielä pitää aikojen päästä palata sanomaan kuvista. - Suonsilmä liikauttaa joka kerran sydäntäni. Ensiksikin se on mustavalkoinen (kuten kuvat menneiltä ajoilta yleensä). Siinä on maisemanlaita hyvin tutunoloinen (siitä voi muistaa Suolammin rannan). Ja sitten merkityssisältöjä löytyy varmaan katsojasta riippuen monenlaisia. Voidaan ehkä joskus jutella ja vertailla ajatuksia? -leena-
Lähetä kommentti