keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Elämän pieniä iloja

Miekin päätin tarttua tähän hyvää mieltä nostattavaan haasteeseen, jossa piti poimia Just little things-sivustolta kymmenen mieltä piristävää asiaa. 


Muun muassa nämä asiat lämmittävät sydänalaani.



Se ääni, joka kuuluu, kun roskat kilisevät imurin putkeen. Onneks on kissoja, niin hiekkaa on kaikkialla, joten saan nautiskella tästä äänestä usein.



Kun kuulet uuden kappaleen ensimmäisen  kerran ja rakastut siihen välittömästi. 


Helpotuksen tunne, kun löydät jotain, joka on ollut hukassa. 



En oikein tiedä miksi tykkään tästä, mutta minua ilahduttaa, kun bussi- ja rekkakuskit moikkeilevat toisiaan. Ehkä haluaisin itsekin kuulua johonkin vilkutteluporukkaan.




Kohta pääsee upottamaan sormet multaan ja istuttamaan pikkuruisia siemeniä. (Ja sitten alkaa se joka kesäinen parvekkeen haikailu...) 

 


Lempisarjan uuden jakson katsominen elähdyttää. Pitäs vissiin olla kiitollinen, että tämä on nykysin melko hankalaa. Aina on iltasin jotain tähellisempää tekemistä, kun venytellä hautovan kanan lailla takapuolta sohvaa vasten. (Tässä neula, voitte puhkaista sielunne silmän.)




Yllätyin, kun löysin tämän satojen kivojen juttujen joukosta, joku muukin siis pitää vanhojen kirjojen tuoksusta. 



Se ihana tunne, kun saa kömpiä takaisin lämpimien vällyjen väliin.




Tämä nyt vaan on niin söpöä ja hellyyttävää, kun kissit käpertyy viereen.




Ilmaiset tavarathan on aina kivoja, mutta tämän valikoin joukkoon myös siksi, että se toimii mainiona aasinsiltana. Sain viime viikolla työkaveriltani hassut keinukengät (kiitos S!), joiden pitäisi auttaa parantamaan ryhtiä ja ties mitä, kun vaan köpöttelee niillä.


Näillä kiikuttelen menemään
Sain myös rusketuspillereitä! :'D Nyt tuli paketti oikeaan osoitteeseen... Tässä alkoi herätä epäilys, että koitetaankohan miusta muokata paremmin massaan sopivaa, kun sain noiden lisäksi sen parturilahjakortin joululahjaks (olikohan sillä tarkoitus blondata koko pää pelkkien raitojen sijaan?), pinkkiä saippuaa, kultasia meikkejä... Iip!


Kissoillakin oli mukava aamuherätys, kun vastapäisen talon katolta tiputettiin lumia. (Ja minä näpsin muka huomaamattomasti kuvia ja koitin olla vaikuttamatta joltain kamalalta stalkkerilta.)


Älä huoli huoltomies, en tiedä missä asut!

Ja loppuun muutama kuva miun uudesta lemmikistä, karvaboasta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Onpa hyvä, kun on noita elämän pieniä iloja kerätty oikein kasapäin! Ja ne on samalla mukavia harjoitteita,kun yrittää muistella sanojen merkityksiä. Onneksi on vielä pieni punainen sanakirja tallessa... Muuten; ei kai uusioboalla ole astian suhteen muita kuin asumistarkoituksia??? -leena-

S kirjoitti...

Uusioboa oli kumma kyllä kiltisti tuon kipon suhteen, vaikka siinä olikin houkuttelevaa maa-ainesta alla.