perjantai 11. lokakuuta 2013

Syksy

"Rakastan syksyä. Tuulessa puolialastomina huojuvia puita, jotka ovat kätkeneet elinvoimansa silmiemme ulottumattomiin odottamaan suotuisampia aikoja. Maahan varisevia lehtiä, jotka muistuttavat menneistä lämpimistä ajoista. Ne ovat tehneet tehtävänsä, ja saavat nyt toimia kasvualustana jollekin uudelle. Mullan tuoksu tunkeutuu kaikkialle välillä sekoittuen pakkokaasun, tehtaiden ja ihmisten hajuun. Se muistuttaa meitä asemastamme: "Maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman." Toisia sanoma ahdistaa, toisia lohduttaa. Tunnen olevani kuin syksy; en elossa, en kuollut. Vihdoin sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat." ~SS


3 kommenttia:

henni kirjoitti...

Onpas ihanasti kiteytetty meikäläisenkin syysfiilikset :)

Anonyymi kirjoitti...

Voiko syksyä ja sen tunnelmaa enää kauniimmin kuvailla? Suuri Luontoäiti järjestelee hiukkasiaan lepoon; uutta kasvua odottamaan. Kuulumme osana tähän kaikkeen, tallessa olemme. :) -L

S kirjoitti...

Kiitoksia! :) Oon tainnut kirjotella tämän tyylisiä juttuja viimeks peruskouluaikana, joten jännäsin julkaisemista kovasti. Katsotaan mihin muuhun lempivuodenaika inspiroi.